Eläminen hetkessä

Onnellisen elämän yksi peruspilareista on kyky elää tässä hetkessä. Kuulostaa kliseeltä ja yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa tuon mukaan on vaikea elää. Itselläni on suunnittelijan ja pohdiskelijan mieli, joten hetkessä eläminen ei ole ollut helpoin kynnys ylitettäväksi.

Mikäli palaan ajassa taaksepäin, niin sieltä löytyy kaksi jaksoa. Oli pitka kausi (pari vuotta) jolloin elin vain menneisyydessä. Päivästä toiseen mietin tehtyjä virheitä tai menetettyjä mahdollisuuksia.

Kun sitten vihdoin olin sinut menneisyyden kanssa, oli aika suunnitella tulevaisuutta. Sitten elin vain tulevisuudessa ja useimmiten murehtien etukäteen kuinka minun mahtaa käydä.

Suunnitelmien tekemisessä ei ole mitään väärää, mutta itseltäni puuttui kyky antaa asioiden mennä omalla painolla. Esimerkiksi minulla oli suunnitelma, tein tarvittavat valmistelut ja oman osuuteni suunnitelman toteutumiseksi. Tässä kohtaa suunnitelman onnistuminen oli jo siirtynyt muiden käsiin, eli minun olisi kuulunut päästää irti. En voi vaikuttaa muiden päätöksiin, mielipiteisiin jne.

Mieli ei kuitenkaan päästänyt irti, pyörittelin eri skenaarioita päässäni. Mietin kuinka toimia, jos tapahtuu niin tai näin. Elin siis koko ajan tulevaisuudessa ja mikä vaikeinta epätietoisuuden kanssa.

Mikäli minulle kerrottiin, että saan vastauksen 30 päivän päästä, niin koko tuon ajan elin miettien tulevaa päätöstä.

Edellisistä voi päätellä kuinka paljon tuli hukattua aikaa turhan miettimiseen. En tietenkään silloin asiaa ymmärtänyt. Ihmettelin vain, että mihin päivät katosivat.

Jälleen kerran totean, että en voinut pakottaa itseäni muutokseen. Piti tulla valmiiksi ja löytää oma halu tilanteen korjaamiseksi.

Tässäkin pätee se mitä olen aikaisemmin kirjoittanut. Olin tutkinut itseäni, tunnustanut omat puutteeni ja sitä kautta avannut mieleni uudelle.

Tuohon asti meditaatio oli minulle lähinnä elitistinen huuhaa -juttu. Eckhart Tollen kirjan olisin parin ensimmäisen sivun jälkeen heittänyt roskakoriin.

Nyt olin kuitenkin valmis ja avoimin mielin.

Tänä päivänä olen muuten vakuuttunut siitä, että mikäli jokin lukemani ärsyttää minua tai suhtaudun siihen ylimielisesti naureskellen tai vähätellen, niin juuri sitä minun pitää lukea ja opiskella. Lukemani on todennäköisesti osunut johonkin arkaan kohtaan minussa, jonka olen halunnut kieltää ja sulkea pois mielestäni.

Eckhart Tolle jakaa mielipiteitä, mutta ainakin itselleni ”The power of now”, eli ”Läsnäolon voima” oli mullistava juttu. Mikäli päätät lukea kirjan, niin lue se hyvin hitaasti ja miettien. Itse luin sitä 1-3 sivua päivässä ja miettien kaikkea siinä esitettyä. Välillä pidin parin päivän taukoja ja annoin alitajunnan työstää lukemaani.

Aluksi ymmärtämisen kanssa oli vaikeaa ja olin aika epäileväinen. Siirsin kuitenkin Tollen ajatuksia jokapäiväiseen elämään. Eri tilanteissa toistin kohtia Tollen kirjasta mielessäni ja aika pian huomasin, että toimii!

Kuvitelkaa se vapauden tunne, kun huomaat ettet mieti menneitä etkä tulevaa, vaan todellakin olet ja elät hetkessä. Ikään kuin laput otetaan pois silmiltä ja näet ympäristösi laajasti ja tunnet itsesi onnelliseksi. Sitä sisäistä riemua on vaikea kuvailla, mutta jokainen joka sen on kokenut ymmärtää mitä tarkoitan.

Itselleni on ollut myös helpottavaa opetella katsomaan omia ongelmatilanteita ulkopuolisen silmin. Toisia on aina helppo neuvoa tai kertoa miten toimia, mutta kuinka se onkaan oman minän kanssa.

Itse ainakin olen niin monasti ollut tilanteessa, jossa joku kertoo ongelmastaan minulle ja usein olen ihmetellyt, että mikä tässä on ongelma. Ongelmaa ei ole tai siihen on hyvin helppo ratkaisu. Se toinen on puolestaan voinut valvoa koko yön ratkaisua etsien.

Samoin olen itse joskus pähkäillyt päiviä jonkun asian kanssa ja sitten kuullut ettei tässä ole edes ongelmaa tai saanut yksinkertaisen ratkaisun.

Mieli siis paisuttaa asiaa ja kehittää ongelmia vaikkei niitä alunperin edes ole.

Esimerkiksi kuluneella viikolla tuli ylimääräinen menoerä maksettavaksi. Menetin malttini täysin, kirosin ja synkistelin asian kanssa monta tuntia. 

Lopulta sain kiinni ajatuksesta, että kuinka ulkopuolinen näkisi tilanteeni. Tein mielessäni vaihtokaupat, eli kuvittelin ystäväni esittävän tämän ongelman minulle ja mitä sanoisin ystävälleni.

Mieleni dialogissa kysyin ystävältäni, että paljonko hänen pitää maksaa ja onko hänellä rahaa maksaa lasku. Ystäväni kertoi hänellä olevan rahaa maksamiseen, johon minä sitten ihmettelin, että mikä tässä on sitten ongelma?

Mieleni oli siis tehnyt ongelman tyhjästä, kun alunperin ei mitään ongelmaa edes ollut olemassa. Maksoin laskun pois.

Olen aikaisemmin kirjoittanut pahoista selkävaivoistani sekä aloittamastani dietistä. 

Eilen sain jalkaani farkut, jotka vielä pari kuukautta sitten eivät nilkkaa ylemmäksi menneet, hyvä minä!

Vieläkin ihmeellisempää on, että nyt on menossa kolmas viikko ilman selkäkipuja kuukausien päivittäisen kivun jälkeen. Ihan voittajan fiilis!

Kumpikin asia vahvistaa taas kerran sen, että kun on halu, ei anna periksi muutaman päivän jälkeen ja tekee toistoja riittävän kauan, niin elämään tulee väkisinkin muutos.

Näihinkin on toiminut eläminen hetkessä. Vaikka varsinkin alussa mietti, että tuleeko tästä yhtään mitään. Piti vaan ajatella, että tee tänään se mitä pitää tehdä, äläkä mieti mitään muuta tai tulevaa.

Hyvää siitä sitten taas seurasi.